torstai 6. lokakuuta 2011

Eheyttämistä vai rikkomista?

"Mitä pahaa on siinä, että ihmisiä kuunnellaan?" Tämän kysymyksen minulle esitti Sirkku Chambers kun Aamulehden toimittaja haastatteli meitä eheytykseen liittyen Jyväskylän Vapaaseurakunnan nuortenillan jälkeen.

Eheyttäjät korostavat mielellään, että eheytystoiminnan tarkoitus on auttaa niitä, jotka kokevat esimerkiksi homoseksuaalisuuden rikkinäisyydeksi itsessään. Ketään ei pakoteta vaan apua kaipaavia autetaan. Kuulostaa hyvältä, vai mitä?

Jos pohtii asiaa vähän tarkemmin, niin herää heti monia kysymyksiä. Miksi ihminen tuntee homoseksuaalisuuden rikkinäisyydeksi? Onko tuota tunnetta syytä tukea? Voiko uskonnollisella terapialla turvallisesti auttaa tällaista ihmistä?

Emme tiedä varmaa syytä sille, miksi sukupuolet rajaavat seksuaalista kiinnostustamme. Iso osa ihmisistä kuitenkin tuntee seksuaalista vetoa vain tietyn sukupuolen edustajiin. Nämä ovat homo- tai heteroseksuaalisia ihmisiä.

Aslanin eheytystoiminnan kansallinen koordinaattori ex-gay Andy Chambers pitää homoseksuaalisuutta vain käyttäytymisenä. Hetkinen, tämä on se eheytystoiminnan ensimmäinen harha-askel. Kielletään se, että homoseksuaalisuus on myös heteroseksuaalisuuteen rinnastettava seksuaalinen suuntautuminen.

Andy sanoo tuntevansa ihmisiä, jotka kokevat eheytystoiminnan ansiosta kiinnostuksen samaa sukupuolta kohtaan vähentyneen ja vastakkaista sukupuolta kohtaan lisääntyneen. Homoseksuaalinen käyttäytyminen on näiden ihmisten kohdalla vähentynyt. Aivan, mutta kyse ei olekkaan homoseksuaaleista ihmisistä. Seksuaalista vetoa sekä miehiä että naisia kohtaan tuntevat määrittelevät itsensä yleisesti biseksuaaleiksi.

Kun eheyttäjät siis puhuvat homoseksuaaleista, he monesti tarkoittavat kaikkia ihmisiä, joilla on seksuaalisia haluja kanssaan samaa sukupuolta olevia kohtaan. Tällä tavalla niputtamalla homo- ja biseksuaalit, he luovat käsitystä siitä, että myös homoseksuaali kykenee kokemaan heteroseksuaalista kiinnostusta.

Pidän vaarallisena sitä, että homoseksuaaleja painostetaan tukahduttamaan heille luontainen seksuaalisuus. On todella kyseenalaista, että tätä itsensä rikkomista vielä kutsutaan eheytymiseksi. 

Eheytystoiminnan toinen harha-askel on yksipuolinen näkemys Raamatusta. Jos homoseksuaali kokee seksuaalisen suuntautumisensa olevan ristiriidassa uskonkäsityksensä kanssa, ovat eheyttäjät automaattisesti vahvistamassa tätä ristiriitaa. Ei, se ei ole turvallista auttamista. Se ajaa ihmisen monesti entistä pahempaan ahdinkoon.

Kun seksuaalisuutensa kanssa kamppailevaa uskovaista halutaan auttaa, tulee hänen kanssaan pohtia uskonkäsityksiä monipuolisesti. Auttajan tehtävä on antaa tietoa ja auttaa näkemään vaihtoehtoja. Ei ole auttamista se, että toiselle syötetään omia näkemyksiä uskonasioista. Ihmisen tulee antaa pohtia seksuaalisuuttaan ja uskonasioita vapaana kaikenlaisesta painostuksesta.

"Mitä pahaa on siinä, että ihmisiä kuunnellaan?" Sirkku, ei siinä ole mitään pahaa. Pahaa on siinä, mitä ihmisille sanotaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti